TTIP-sopimus, Helsinki ja vihreät
Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä neuvoteltavasta TTIP-sopimuksesta on erilaisia mielipiteitä. Mutta niin kritiikitöntä, täysin yksipuolista kannanottoa kuin Helsingin kaupunginvaltuustolle esitettiin viime keskiviikkona, en muista nähneeni edes innokkaimmilta sopimuksen kannattajilta. Kaupunginhallituksen vastauksessa aloitteeseeni, että Helsinki pyrkisi osaltaan vaikuttamaan TTIP-neuvotteluihin julkisten palvelujen ja demokratian hyväksi, kiistettiin kokonaan neuvotteluihin liittyvät ristiriidat, ongelmat ja uhkat.
Kaupunginhallituksen vastauksessa puolletaan TTIP-sopimusta ennen muuta sen tuomilla taloudellisilla eduilla. Kuitenkin jopa EU-komission tilaama arvio päätyi siihen, että sopimus tuo vain puolen promillen luokkaa olevan lisäyksen talouskasvuun vuodessa, jos markkinat toimivat häiriöttä ja ilman laajaa työttömyyttä. Monissa muissa arvioissa taloudelliset vaikutukset on todettu Suomelle ja EU-maille kielteisiksi.
TTIP-sopimukseen esitettyyn investointisuojaan ja riitojenratkaisumenetelmään liittyy edelleen ongelmia. Myös EU-komission uusi malli antaa suuryhtiöille mahdollisuuden asettaa kyseenalaiseksi niiden oikeuksia rajoittavaa lainsäädäntöä ja haastaa valtiot korvauksiin.
Aloitevastauksessa kiistetään kokonaan ongelmat USA:n ja EU:n erilaisten standardien harmonisoimisessa, vaikka niistä on väännetty itse neuvotteluissakin jo pitkään kättä. Sopimukseen on tulossa myös ns. sääntely-yhteistyö, jolla sopimuksen kiistanalaisimpia kohtia muun muassa julkisia palveluja, ympäristöä ja rahoitusmarkkinoita koskevista normeista voidaan siirtää sovittavaksi demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella, salaisissa kauppaneuvotteluissa.
Ihmettelen myös aloitevastauksen loppua, jonka mukaan Helsingillä ei ole vastuuta asiassa eikä juuri mitään vaikutusmahdollisuuksia, koska kyse on EU-tason sopimuksesta. Miten tällainen asenne sopii Helsingin valtuuston hyväksymään globaalivastuun strategiaan?
Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja monissa muissa maissa on erittäin suuri määrä kaupunkeja asettunut voimakkaasti vastustamaan TTIP-sopimusta, samoin palvelukauppaa koskevaa TISA-sopimusta ja muita vastaavia sopimuksia. Suomessa kunnilla on näitä maita vahvempi itsehallinnollinen asema. Helsingillä on oikeus antaa lausuntoja valtioneuvostolle, vahva asema Kuntaliitossa ja paikka myös kuntien kansainvälisessä yhteistyössä. Näitä mahdollisuuksia on syytä käyttää julkisten palvelujen ja demokratian puolustamiseksi.
Esitin, että valtuusto palauttaisi vastauksen uudelleen valmisteltavaksi. Tätä oli muun muassa JHL:n yhteisjärjestö esittänyt vetoomuksessaan. Valtuuston enemmistö torjui kuitenkin palautuksen ja hyväksyi kritiikittä TTIP-neuvotteluja tukevan vastauksen äänin 46 – 32, tyhjää 3.
TTIP-sopimuksen kritiikittä hyväksyvän vastauksen puolesta äänestivät kokoomuksen, RKP:n ja keskustan ryhmät sekä enemmistö vihreistä ja perussuomalaisista, myös pari sosialidemokraattia. Kaupunginhallituksessa tämä vastausesitys oli jostain kumman syystä hyväksytty jopa yksimielisesti, ilman vastaesityksiä.
Kommentit (0)