Yrjö Hakanen

Mihin Helsinki kerää satojen miljoonien ylijäämiä?

Monet kunnat ovat taloudellisesti ahtaalla – mutta ei Helsinki. Kaupunki on vuodesta 2003 alkaen tehnyt jatkuvasti ylijäämää, siis voittoa. Nyt julkistettu viime vuoden tilinpäätös on 481 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Se on peräti 360 miljoonaa budjetissa arvioitua enemmän. Kaupunginvaltuusto voisi ohjata lisäbudjetilla näistä ylijäämistä lisää rahaa mm. peruspalveluihin, työllistämiseen ja asumiseen. Viime vuoden lopussa kaupungin pankkitileillä ja kassatalletuksissa oli rahaa 1 300 miljoonaa eli 1,3 miljardia. Lainasaatavia kaupungilla enemmän kuin velkoja, joiden määrä väheni.  Koko kaupunkikonsernin tulos viime vuodelta on vielä enemmän voitollinen. Konsernin ylijäämä on tilinpäätöksen mukaan 648 miljoonaa euroa. Konsernilla oli vuoden lopussa rahavaroja huimat 1 532 miljoonaa euroa. Miksi palveluista karsitaan? Vaikka kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan, päätti kaupunginvaltuusto tämän vuoden budjetissa tavoitella taas lisää ylijäämää. Pormestari Jan Vapaavuoren (kok) esittelemä ja valtuustossa yksimielisesti hyväksytty budjetti kiristää samaan aikaan palvelujen rahoitusta. Asukasta kohti on palveluihin entistä vähemmän rahaa. Tänä vuonna on tarkoitus tehdä helsinkiläisten julkisilla palveluilla, tonteilla ja kiinteistöillä voittoa 188 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina yli 200 miljoonaa euroa. Näihin lukuihin eivät vielä sisälly kaupungin omistamien yhtiöiden, kuten energiayhtiö Helenin, voitot. Ylijäämiä voi verrata Helsingin 4,8 miljardin euron budjetin muihin summiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kaikki menot ovat yhteensä vähemmän kuin kaupunkikonsernin viime vuoden ylijäämä. Tilinpäätös osoittaa, että kaupungilla olisi varaa parantaa lapsiperheiden, vanhusten ja muita peruspalveluja, kohentaa työllisyyttä ja työntekijöiden palkkoja, hillitä vuokrien nousua ja vauhdittaa muun muassa homekoulujen korjaamista. Rahasta se ei Helsingissä ole kiinni. Puuttuu vain poliittista tahtoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Aika härskiä kun sit on ilmennyt jotta pitkän koulutuksen käyneille lastentarhan opettajilkin hävyttömän pieniä palkkoi maksettu .

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Ohjeaika lastentarhaopettajnkoulutukseen on 3,5 vuotta joten en tuota koulutusta pitkäksi vielä sanoisi.
Toisaalta jos heidän palkat nousevat niin sitten nousevat myös opettajien samassa suhteessa.

Pekka Pylkkönen

Miksi rosvopäättäjät verottavat niin paljon? Ne ovat duunareiden ja yrittäjien rahoja joiden eteen on tehty duunia. Ei niitä voi taivaan tuuliin jaella.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Rahat varataan hiilidioksidi-ilmastonmuutostulvapadon rakentamiseen, jonka maa-aines saadaan Tallinna-tunnelista.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Helsinki sentään pudotti kunnallisveroäyriään, joten ei peli ihan härskeintä mahdollista ole. Kaupunkilaisten peruspalveluista ei kuitenkaan pitäisi säästellä, jos ei ole pakko.

Ehkä nuo varat on tarkoitettu paperittomien olosuhteiden parantamiseen, jos niitä ei käytetä paperit omaavien kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ne on valtion tukia Helsingille muun maan asukkailta. Valtio tukee Helsingin joukkoliikennettä 30% infrakustannusten kautta. Samaan aikaa muun maan tieverkosta valtio ei huolehdi, eikä kumipyöräjoukkoliikenteen lippuihin valtiolta saa 30% tukea. Kunnat joutuvat myös itse rahoittamaan oman tieverkkonsa 100%, vaikka ei pitäisi eroa olla sillä liikkuvatko pyörät tiellä tai raiteilla.

Toimituksen poiminnat