Yrjö Hakanen

Helsingin Hekan vuokrantasausmalli nostaa vuokria ja eriyttää alueita

Helsingin kaupungin asunnot Heka Oy on päättänyt ottaa käyttöön uuden vuokranmääritysmallin vuoden 2019 alusta alkaen. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa, että vuokrat ylös ja vuokralaisdemokratia alas. Samalla se lisää eriarvoisuutta, kuten kaupunkitutkijat Anne Haila ja Mika Hyötyläinen varoittavat.

Hekan alueyhtiöissä asuu noin 100 000 helsinkiläistä. Valtion ara-rahoituksella rakennettujen talojen vuokrien pitäisi lain mukaan olla omakustannuspohjalla. Käytännössä vuokria tasataan jo nyt mallilla, jossa vanhempien talojen asukkaat osallistuvat uudenpien talojen rakentamisen rahoittamiseen (sen ohella, että maksavat kaikki oman asuntonsa kustannukset).

Ensi vuoden alussa vuokrien tasaukseen otetaan lisäperusteeksi vuokran suhde alueen markkinavuokriin. Lisäksi eri alueiden sisällä ryhdytään tasamaan vuokria pisteytysmallilla, jossa verrataan keskenään Hekan saman alueen talojen ominaisuuksia (esim. talon sijainti, ikä, kunto, rakennustyyppi, laatutaso, liikenneyhteydet, palvelut). Hekan mukaan tasausmalli voi johtaa vuodessa enintään 10 % vuokrankorotuksiin.

Tämä kahdessa vaiheessa käyttöön otettava malli voi kuulostaa osin ihan hyvältä, mutta siihen sisältyy isoja ongelmia.

 

Vuokrantasauksen ongelmat

Helsingissä on tähän asti ollut periaatteena se, että pyritään ehkäisemään asuinalueiden eriytymistä. Nyt Hekassa päätetty malli on kuitenkin omiaan päinvastoin voimistamaan eriytymistä. Ne Hekan vuokralaiset, joilla on varaa vähän korkeampiin vuokriin, keskittyvät markkinavuokriltaan kalliimmille eli käytännössä hyvätuloisille alueille – ja pientuloisemmat vuokralaiset alueille, joilla markkinavuokrat ovat alemmat ja joilla asuu muutenkin enemmän pienituloista väkeä.

Uudessa mallissa vuokrien määräytyminen muuttuu entistä vaikeammin seurattavaksi ja valvottavaksi, entistä vähemmän läpinäkyväksi. Hekan vuokria verrataan markkinavuokriin 21 alueella, joiden sisällä niissä on usein suuriakin eroja. Mitään yksiselitteistä vertailutasoa tuskin voi määritellä. Samalla reaaliset mahdollisuudet seurata Hekan vuokrien määräytymistä ja valvoa niiden omakustannusperusteisuutta vaikeutuvat entisestään.

Hekan päätöksen mukaan alueellisella tasauksella pyritään siihen, että kullakin alueella Hekan vuokrien ero alueen markkinavuokriin on samaa tasoa prosenteissa laskettuna. Kun markkinavuokrat kehittyvät kaupungin eri alueilla eri tahtia – ja varmaan jatkossakin nousevat yleisesti – johtaa tämä siihen, että Hekassa vuokrat nousevat jatkuvasti ja mitä ilmeisimmin nopeammin kuin omakustannusperusteisesti tapahtuisi.

Lisäksi laaja vuokrientasaus helpottaa rakennusliikkeiden, rakennusteollisuuden ja sijoittajien pyrkimyksiä nostaa hintoja ja vuokria.

Tämäkö on vihreiden linja vai onko Sinnemäki täysin virkamiesten ja Hekan toimitusjohtajan vietävissä? Eivätkö kaupunginvaltuuston päätökset alueellisen eriytymisen ehkäisemisestä ja asumismenojen nousun hillitsemisestä koske Hekaa ja asunto- ja kiinteistöasioista vastaavaa apulaispormestaria?

 

Anni Sinnemäen outo kaksoisrooli

Heka-yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Anni Sinnemäki (vihr). Uusi vuokrantasausmalli hyväksyttiin hänen esityksestään äänestyspäätöksellä, jossa Hekan hallituksen asukasedustajat jäivät vähemmistöön. Päätös on jatkoa Sinnemäen ja toimitusjohtaja Jaana Närön johdolla Hekassa tapahtuneelle vuokralaisdemokratian kaventamiselle ja alasajolle.

Heka-konsernin hallitus on Sinnemäen puheenjohtajakaudella ottanut itselleen yhä enemmän valtaa. Se on päättänyt Hekan 21 alueyhtiön fuusioimisesta viideksi jättiyhtiöksi ilman, että asiaa olisi käsitelty kaupunginvaltuustossa, joka aikoinaan päätti 21 alueyhtiön muodostamisesta. Hekan hallitus otti ja päätti myös muuttaa vuokralaisdemokratian ohjesäännön, jonka kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt – ja tämäkin tapahtui ohi kaupunginvaltuuston. Edes kaupunginhallituksen konsernijaosto, joka pitäisi vastata omistajaohjauksesta, ei ole näitä asioita päättänyt vaan ne on vain kerrottu sille tiedoksi.

Aiemmin apulaiskaupunginjohtajana ja nykyisin apulaispormestarina muun muassa Hekaa koskevista asioista kaupungin johtajistossa vastuussa olevan Anni Sinnemäen rooli on muutenkin erikoinen. Hän on toiminut yhtä aikaa Hekan hallituksen puheenjohtajana ja ollut kaupungin johtajistossa vastuussa Hekan toiminnan valvonnasta ja omistajaohjauksesta.

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä kirjelmöi syyskuussa 2016 kaupunginhallitukselle Hekan hallituksen päätöksistä, joissa sivuutettiin valtuusto. Kiinnitimme huomiota myös Anni Sinnemäen kyseenalaiseen kaksoisrooliin ja väärinkäytöksiin Hekan alueyhtiöissä. Myös Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys kirjelmöi kaupungin johdolla Hekan alueyhtiön fuusioimisesta.

Tarkastuslautakunnan viime vuoden arviokertomuksen liitteenä on maaliskuussa valmistunut tarkastusviraston arviomuistio Heka Oy:n omistajaohjauksesta. Siinä suositeltiin, että kaupungin konsernijohtoon kuuluvat henkilöt – kuten pormestarit ja kaupunginhallituksen jäsenet – eivät toimisi Hekan tai muiden kaupungin tytäryhtiöiden johdossa. Tätä perusteltiin kaksoisrooliin liittyvillä esteellisyys- ja muilla ongelmilla. Tästä huolimatta Sinnemäki valitutti itsensä uudelleen Hekan hallituksen puheenjohtajaksi vielä myöhemmin keväällä pidetyssä yhtiökokouksessa. Miksi, ja miksi kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi tällaisen periaatteettoman valtapolitiikan?

Helsingin kaupungin johto markkinoi uutta osallisuusmallia. Siinä ei sanota mitään vuokralaisdemokratiasta, vaikka se koskee suoraan sataa tuhatta kaupungin vuokralaista. Aihetta olisi. Kuten tarkastuslautakunnallekin, joka rajasi Hekaa koskevan tarkastusviraston toimeksiannon vain Heka-konserniin ja jätti Hekan alueyhtiöt selvittämättä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Vihreitten Toverit tarvitsevat edullisia uusia asuntoja hyvistä kaupunginosista ?

Toimituksen poiminnat